torstai 7. heinäkuuta 2016

Kotona - yhteenveto


Kilometrejä kertyi yhteensä satamasta satamaan 6300. Suomen kilometrit päälle, vanhempaan gessuun tuli noin 6800 km, nuorempaan 6675 km.



Ennakkokäsitykset Romaniasta karisivat matkaa tehdessä pois. Suunniteltua reittiä jouduttiin vähän modaamaan erinäisistä syistä ja esim Draculan linna jäi seuraavaan kertaan. Transalpina ja Transfagarasan oli juuri sitä, mitä odotettiinkin, varsinkin Transalpina.

Kesäkuu oli ajankohtana muuten OK, mutta Transfagarasan varmuudella auki vasta heinäkuussa. Tietoa tien avauksesta yritettiin käännellä täältä. Liikenne oli Romaniassa huomattavasti rauhallisempaa ja turvallisempaa, kuin etukäteen ajateltiin. Pyreneet pitävät edelleen mielestämme ykköspaikkaa monipuolisten ja laadukkaiden teiden takia, mutta Karpaattien vuoristo on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka mototuristeille. Onko Transfagarasan maailman hienoin tie? Mielestäni kokemuksena ja maisemiltaan vastaa aikaisemmin ajettua Stelviota eli menee listalla korkealle. Mikäli nämä kaksi täytyy laitaa moottoripyöräilijän näkökulmasta järjestykseen, niin Stelvio vie voiton paremman ajettavuuden ja tien kunnon vuoksi.
Navigaattorien avulla oli helppo suunnistaa, mutta reissun aikana todettiin useita paikkoja, joissa navi ei toiminut loogisesti. Osa näistä johtui ilmeisesti karttavirheistä eli kannattaa olla reittien kanssa huolellinen.

Uusista varusteista

Kypärät

Uudet kypärät toimivat odotetulla tapaa. Pari kypärää oli neitsytmatkalla täällä ja alussa oli pientä painamista päähän, hetken päässäolon jälkeen kuitenkin muotoutuivat hyvin istuvaksi. Huurtumisenesto toimi mukavasti vanhoihin verrattuna, liekö syy sitten ilmankierto vai Pinlock-kalvo. Vanhoina umpikypärien käyttäjinä kaikista meistä tuli avattavan mallin kannattajia. Lyhyillä tauoilla nestetankkaaminen ja tankkausmuodollisuudet sujui hyvin "lippa auki". Lämpöisillä keleillä myös taajamassa ajeluun tuli helpotusta, kun kypärän sai auki. Aurinkovisiiri on myös tässä mallissa ehdottoman hyvä, varsinkin kuumalla kelillä. Päävisiiriä voi pitää auki, eikä tarvi pelätä, että ötökät lentää suoraan silmään. Aurinkovisiirin materiaali ja laatu myös vakuuttivat.

Scala Rider Packtalk

 Uudet kypäräpuhelimet toimivat todella hyvin. Yhtenäkään aamuna ei ollut enää ongelmia parittelujen kanssa. Kaikki toimi hyvin, kun muisti vaan antaa virtaa akuille yöpymispaikoilla. Akunkesto oli tällä kokoonpanolla noin 8h. Mutta tämäkään ei tullut ongelmaksi, koska pitkinä ajopäivinä laitetiin vaan powerback rintataskuun ja siitä piuha scalaan. Varoitukset vähäisestä virrasta alkoivat myös hyvissäajoin, laite ei sammunut kertalaakista. Minkäänlaisia pöhinäongelmia ei myöskään ollut vanhoihiin verrattuna. Laite osasi hyvin katkaista linjan heti, kun puhe loppui.
Kantama ei normaaliolosuhteissa ole ihan sitä 8 kilometriä, niin kun valmistaja lupaa, mutta ainakin meidän käytössä, kun näköyhteys on, niin puhelinkin toimii.
Tätä kypäräpuhelinmallia voi kyllä ehdottomati suositella niin uusille käyttäjille, kun myös vanhojen päivittäjille.

Wunderlich lisälaukut

"Kenkälaukut" olivat hyvä ja tarpeellinen lisä! Laukut pitivät vedenkin ulkopuolella normaalissa sateessa yllättävän hyvin. Näihin laukkuihin saatiin myös tarvittaessa säilöttyä evästä yms. Muutenkin verrattuna aikaisenpiin omiin laukkuihin, näihin peltiboxeihin mahtui yllättävän pajon tavaraa. Ehkä ne ovat jonkun mieleen rumat, mutta todella käytännölliset.

Tankkilaukut

Viimehetken varustelisäys ennen lähtöä: Givi XS307 tankkilaukku. Käyttöä tälle pohdittiin ennen lähtöä, tähän laukkuun voisi laittaa "omaisuuden" (passi, rahat, puhelin yms.), jotka olisivat tarpeen mukaan helposti saatavilla. Yksi tarkoitus oli myös saada näkymä puhelimen näytölle. Tämä laukkumalli tarttui silmiin internetin syövereistä, eikä ollut huono valinta. Pikalukituksen myötä "omaisuus" oli helppo nappaista mukaan mm. taukopaikoilla. Tätä tankkilaukkumallia voidaan myös  suositella.





Kokonaisuutena uudet varustehankinnat saavat kyllä täyden tunnustuksen. Kaikki toimi, niin kun pitikin.

Daltonit vielä kertaalleen

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Hollannista Ruotsinlaivalle 27.-28.6.2016

Kisan jälkeen oli vuorossa taas siirtymäajoa. Maanantaiaamuna ei ollut aivan tuoreimmat kuskit sarvissa, mutta kun kelikin oli hyvä, niin mikäs siinä pudotellessa. Saksan autobaanalla matkavauhti heilui 150:n  ja 170:n välillä. Näissä nopeuksissa polttoainettakin meni aika mukavasti, normaalisti täyden tankin "range" oli jotain yli 700 km, isoissa nopeuksissa taisi jäädä alle 400 km:n.

Yö vietettiin Ljungby:ssä, Best Western-hotellissa, joka sijaitsi motarin varrella. Aamulla sitten kohti Tukholmaa. Kuulimme juoruja edelliseltä viikolta, että tietöistä johtuvista ruuhkista johtuen oli jollain porukalla kulunut 3h täysin jumissa. Varasimme siis kunnolla aikaa tähän. Kaupunkiin päästyämme pääsimme kuitenkin varsin vaivattomasti satamaan. Satamassa tosin oli tietysti tietyömaat käynnissä, niin kun ovat olleet aina, kun siellä on ajeltu.


Laivaan päästyämme ehdimme vielä nautiskelemaan auringosta. Kannella tehtiin yhteenvetoa matkan tapahtumista jne. Yhteinen ajoreissu oli käytännössä paketissa. Seuraavana aamuna tiet erkanivat jo satamassa.




27.6.2016 reitti
 28.6.2016 reitti



Assen MotoGP

Lähtö kohti Groeningeniä päin alkoi juhannusperjantaina noin kello kuuden aikaan illalla. Tuumailtiin, että työnnetään sinne asti, kunnes jompaa kumpaa alkaa väsyttää. 701 kilometriä päästiin tällä tyylillä. Loppupuoli luonnollisesti ajettiin pimeässä.

Sunnuntaiaamuna suunnattiin junalla kohti Assenia. Logistiikka toimi kyllä mahtavasti julkisilla ihan portille asti. Sää oli kisapäivänä kovin vaihteleva. Välillä paistoi aurinko ja välillä tuli vettä vaakasuorassa. Kisakin jouduttiin kertaalleen keskeyttämään sateen vuoksi.

Itse kisa oli hyvä kokemus. Ei telkkarin välityksellä voi tajuta sitä vauhtia eikä ääniä. Äänien kanssa kävi vähän sama efekti, kun F1:n kanssa joskus 15 vuotta sitten. Eli äänien voimakkuus ja mahti yllättävät.






Porukkaa oli todella paljon. Ilmeisesti Assenin kisassa yleisössä on yleensä noin 100 000 ihmistä. Numero 46 oli kyllä valtaosan vaatteissa yms. esillä. Rossi näyttää olevan selvästi suosituin kuski.


Poikkesimme vielä kisan jälkeen radan vireisellä camping-alueella. Oli nimittäin alunperin tarkoitus hakea vähän telttakamaa ja suunnata campingiin. Onneksi ei tähän päädytty, koska keli oli mitä oli. Löysimme mukavan porukan hollantilaisia, joiden kanssa turinoimme vielä parisen tuntia.




24.6.2016 reitti:

25.6.2016 reitti: